perjantai 29. toukokuuta 2015

Työn tarjonnan politiikalla luokkayhteiskunnan sementoimiseen – ja poliisivaltioon?

Alla hieman asiaa sekä hallitusohjelman työvoimapolitiikasta ja siihen liittyvistä asioista sekä – sattumaako? – eräästä poliisien valtaa lisäävästä muutoksesta.

I Työn tarjonnan politiikalla kohti luokkayhteiskunnan sementoimista

1) Yleislähtökohtana sopii huomata, että hallitus toteuttaa nyt tosissaan ns. työn tarjonnan politiikkaa, joka on ollut uusliberalistinen opinkappale iät ja ajat. Kapitalismin kriisi- ja taantumakausiin siis reagoidaan kysynnän vahvistamisen (keynesiläinen elvytys) sijaan puskemalla työvoimaa työmarkkinoille ja heikentämällä työvoiman työehtoja sekä mahdollisuuksia olla vastaanottamatta mitä tahansa työtä. Vastaavasti pääomaa lellitään.

2) Hallitusohjelman mukaan työmarkkinoille pusketaan väkeä muun muassa niin, että koulutusta lyhennetään (esim. enemmän kandeja maistereiden sijaan), jolloin nuoret tulevat aikaisemmin työmarkkinoille. Opintotukea leikataan kaikkinensa viidenneksellä(!), minkä tarkoitus on niin ikään nopeuttaa opintoja; käytännössä käy tosin myös niin, että opiskelijat tekevät enemmän töitä opintojensa aikana (tarkoittamaton seuraus sikäli, että se pidentää etenkin maistereiden valmistumisaikoja, mutta näin tulee käymään). Toista päätä ajatellen eläkeikäähän on jo pidennetty ja pidennettäneen lisää, jolloin työpaikkojen vapautuminen eläköitymisen kautta vähenee. 

3) Samalla hallitus haluaa pidentää työaikoja, jolloin rekrytointitarve pienenee. Samoin käy, kun vuorotteluvapaat poistetaan. Lisäksi julkisia palveluja leikataan ja digitalisoidaan. Seuraus: lisää työttömiä. (Näitä huomioita esitti Päivi Tyni eräässä Usarin kommentissa, http://www.uusisuomi.fi/comment/648187#comment-648187.) 
Tässä yhdistelmässähän (2+3) ei ole mitään järkeä – paitsi jos uskoo sokeasti, että ihmisten puskeminen tarjolla olevaksi työvoimaksi räjäyttää myös työvoiman kysynnän työnantajien taholta. Hallitusohjelmassa on tehty puhtaan ideologinen valinta. 

4) Lisäksi hallitus "valmistelee 15.10.2015 mennessä vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa työttömyysturvan uudistuksen, sisältäen työn vastaanottovelvoitteen tiukentumisen sekä velvoitteen osallistua aktivointitoimenpiteisiin".
Päivi Tyni kysyi Usarissa, "miten työn vastaanottovelvoitetta voidaan tiukentaa, kun jo nyt seurauksena on karenssi ja toimeentulotuen leikkaaminen? Aktivointitoimenpiteisiin varmaan pannaan kohta kaikki työttömät. Syntyy kahdet työmarkkinat: palkansaajat ja 9 €/pv orjat. Kannattaisi jo nyt palkansaajienkin miettiä, miten oma asema säilyy, kun tarjolla on pilvin pimein koulutettuja orjia." – Tästäkö se järki työvoimaksi puskemis -politiikkaan kenties syntyy?
Sakari Timonen jatkaa blogissaan ( http://sakutimonen.com/…/palkatonta-tyota-osallistavaa-sos…/ ) samoja huomioita (sekä ennenkin esittämiään huomiota "osallistavasta sosiaaliturvasta"). Lukekaa. Sakari päättää:
Sosiaaliturvan eteen on siis tehtävä töitä ja palkattoman työn vastaanottovelvollisuutta tehostetaan sanktioilla. Työttömän tulot ja ostovoima eivät kasva yhtään, mutta ainakin tilastot kaunistuvat.
   Kuntouttavasta työtoiminnasta syntyneen keskustelun seurauksena lakia muutettiin viime syksynä siten, että työtoimintapäivien enimmäismäärä viikossa vähennettiin viidestä neljään. Lain oli tarkoitus tulla voimaan tänä kesänä. Uusi hallitus aikoo kuitenkin poistaa tämän lakimuutoksen jo ennen kuin se on edes tullut voimaan: [ote hallitusohjelmasta]
   Näin varmistetaan, että palkatta voidaan jatkossakin teettää töitä viitenä päivänä viikossa jopa kahdeksan tuntia päivässä.
   Nyt kuntien vakituisten työntekijöiden olisi syytä huolestua tosissaan oman työpaikkansa puolesta. Miksi ihmeessä kunta maksaisi kenellekään palkkaa, kun saatavilla on kokonainen työttömien armeija eri alojen ammattilaisia tekemään työt palkatta? Kuntien menot pienenevät täsmälleen samassa suhteessa kuin työttömyystilastot kaunistuvat.

Tiiivistäen, meillä sementoidaan nyt luokkayhteiskuntaa työmarkkinoiden kautta – kaikkia muita hallitusohjelman samaa tarkoittavia kohtia kuten sosiaaliturvan heikennyksiä ja indeksien jäädytyksiä tässä edes tarkemmin esiin nostamatta! Jo vuonna 2007 Tilastokeskus totesi, että tuloerot olivat palanneet 1970-luvun alun tasolle. Nyt ollaan menossa kohti 1960- ja 1950-lukua.

Ja samaan aikaan meille tehdään poliisivaltiota. Uusliberalismissa kurjistumista paikataan kurilla.

II Kohti poliisivaltiota?

Kaiken muun paskan keskellä eräs potentiaalisesti iso asia nimittäin on mennä vähällä huomiolla, vaikka sen myötä Suomi ottaa askeleen oikeusvaltiosta kohti poliisivaltiota. (Tämäkin jatkokommenttina Timosen blogiin, hänen toiseen tämänpäiväiseensä: http://sakutimonen.com/2015/05/poliisi-tuomarina/ ) 
1) Ensinnäkin, kuten Timonen tiivistää, nykyisin "rangaistusmääräysmenettelyllä voidaan hoitaa ne rikokset, joiden rangaistusmaksimi on enintään 6 kuukautta vankeutta. Nyt rangaistusasteikkoa ollaan laajentamassa kahteen vuoteen." Poliisille annetaan siis lisää tuomarin valtuuksia sakkoasioissa.
2) Toiseksi, samaan aikaan oikeudenkäyntikuluissa "säästetään rangaistusmääräysmenettelyn laajentamisen lisäksi myös korottamalla tuomioistuinmaksuja. Näin varmistetaan se, että entistä harvempi uskaltaa kustannusten pelossa viedä asiansa oikeuden käsiteltäväksi." Kaikista vähiten varaa tällaiseen uskaliaisuuteen on tietenkin eri sortin köyhillä. 

Tuomiovaltaa siis sotketaan poliisin järjestyksenpitovaltaan, ja päätösten oikeudenmukaisuuden varmistamisesta lakiteitse tulee hyvin toimeentulevien etuoikeus.

Timonen huomauttaa, että tuomiovallan siirtäminen poliisille on vastoin perustuslakia, "mutta se keskustelu käytiin jo vuonna 1993, jolloin rangaistusmääräysmenettely otettiin käyttöön. Laki säädettiin silloisen Valtiopäiväjärjestyksen 67 § edellyttämässä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä, joten periaate on hyväksytty kauan sitten." Periaate siis kyllä, mutta muualla on kuitenkin huomautettu, että koska rangaistusmääräysmenettelylaissa lukee suoraan lakitekstissä, että se koskee vain rikoksia, joiden rangaistusmaksimi on 6 kk, ja koska kohta säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä, niin tuon 6 kk -kohdan muuttaminen 2 vuodeksi vaatisi tietenkin saman vaikeutetun säätämisjärjestyksen. Mutta ilmeisesti muutos kohti poliisivaltiota tapahtuu nyt sitten hissun kissun ja perustuslaki sikseen? 

Vai meinaako hallitus saada tämän taakse vaikeutetun lainsäätämisjärjestyksen mukaisen 2/3 (tai 5/6?) määräenemmistön eduskunnassa? 2/3 on 132,3 edustajaa. Vasemmistolla ja vihreillä on 61 edustajaa, joten koska KD:lle tämä tietysti käy, vaa'ankieliasemassa varmaankin olisi RKP. Sikäli kuin nyt demareistakaan voi asiassa varma olla.